Assessment of executive functions in elderly stroke patients: Long-term predictive value on functional disability

Please download to get full document.

View again

of 20
All materials on our website are shared by users. If you have any questions about copyright issues, please report us to resolve them. We are always happy to assist you.
Information Report
Category:

Screenplays & Play

Published:

Views: 0 | Pages: 20

Extension: PDF | Download: 0

Share
Related documents
Description
Assessment of executive functions in elderly stroke patients: Long-term predictive value on functional disability Hanna Maria Laakso Master s Thesis Psychology Institute of Behavioural Sciences March 2015
Transcript
Assessment of executive functions in elderly stroke patients: Long-term predictive value on functional disability Hanna Maria Laakso Master s Thesis Psychology Institute of Behavioural Sciences March 2015 Supervisors: Hanna Jokinen-Salmela and Maarit Virta Helsinki Stroke Aging Memory (SAM) Study HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta Fakultet Faculty Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Käyttäytymistieteiden laitos Tekijä Författare Author Hanna Maria Laakso Työn nimi Arbetets titel Title Toiminnanohjauksen arviointi ikääntyneillä aivoinfarktipotilailla: Ennustearvo myöhempään toimintakykyyn Oppiaine Läroämne Subject Psykologia Työn ohjaaja(t) Arbetets handledare Supervisor Hanna Jokinen-Salmela (HYKS), Maarit Virta (HY, Käyttäytymistieteiden laitos) Vuosi År Year 2015 Tiivistelmä Abstrakt Abstract Tavoitteet: Aivoinfarktin seurauksena vaikeudet kognition eri osa-alueilla ovat suhteellisen tavallisia ja ne yleistyvät iän myötä. Erityisesti toiminnanohjaustoimintojen tiedetään vaikuttavan aivoinfarktin jälkeiseen toimintakykyyn. Toiminnanohjauksen kliininen arviointi on kuitenkin haastavaa. Hayling-testi, Kuviosujuvuustehtävä ja Kysymystehtävä eivät ole yleistyneet kliiniseen käyttöön toiminnanohjauksen arvioinnissa ja aiempien niitä koskevien tutkimusten määrä on varsin rajallinen. Tässä tutkimuksessa tutkittiin näiden tehtävien toimivuutta ikääntyneillä aivoinfarktipotilailla kolmen kuukauden kuluttua aivoinfarktista. Suoriutumista näissä vakiintumattomissa tehtävissä verrattiin suoriutumiseen perinteisissä toiminnanohjauksen arviointiin käytetyissä menetelmissä. Lisäksi tutkittiin, ennustaako näissä tehtävissä suoriutuminen ikääntyneiden aivoinfarktipotilaiden toimintakykyä seuranta-aikana. Menetelmät: 62 aivoinfarktipotilasta ja 39 tervettä henkilöä, iältään vuotiaita, tutkittiin laajasti sekä neurologisesti että neuropsykologisesti, kun aivoinfarktista oli kuulunut kolme kuukautta. Toiminnanohjausta arvioitiin Trail Making-testillä, Stroop-testillä, Wisconsinin korttien lajittelutehtävällä, Sanasujuvuustehtävällä sekä Hayling-testillä, Kuviosujuvuustehtävällä ja Kysymystehtävällä. Itsenäistä toimintakykyä arjen perustoiminnoissa tutkittiin modified Rankin Scale - kyselylomakkeella (mrs) ja itsenäistä toimintakykyä monimutkaisemmissa toiminnoissa Instrumental activities of daily living -kyselylomakkeella (IADL). Lisäksi 15 kuukauden seurannan jälkeen toimintakykyä arvioitiin mrs-kyselylomakkeella. Tulokset ja johtopäätökset: Perinteisten toiminnanohjauksen arviointimenetelmien lisäksi Hayling-testi ja Kysymystehtävä erottelivat aivoinfarktipotilaita terveistä verrokeista. Lisäksi aineistossamme toiminnanohjaus ennusti myöhempää toimintakykyä. Hayling-testi oli johdonmukaisesti yhteydessä mrs- ja IADL-kyselylomakkeilla tutkittuun toimintakykyyn kolmen kuukauden kohdalla ja ennusti mrs- kyselyllä tutkittua toimintakykyä 15 kuukauden seurannassa. Hayling-testi osoittautui pysyvimmäksi arviointimenetelmäksi ikääntyneiden aivoinfarktipotilaiden toimintakyvyn ennustajana. Toiminnanohjauksen tarkka arviointi on haastavaa ja tulevaisuudessa tarvitaan vielä tarkempia ja herkempiä menetelmiä sen mittaamiseen. Tämä tutkimus vahvistaa toiminnanohjauksen arvioinnin tärkeyden, kun halutaan ennustaa tulevaisuuden toimintakykyä. Avainsanat Nyckelord Keywords Toiminnanohjaus, aivoinfarkti, ikääntyminen, neuropsykologinen tutkimus Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto Helda / E-thesis (opinnäytteet) ethesis.helsinki.fi HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta Fakultet Faculty Faculty of Behavioural Sciences Laitos Institution Department Institute of Behavioural Sciences Tekijä Författare Author Hanna Maria Laakso Työn nimi Arbetets titel Title Assessment of executive functions in elderly stroke patients: Long-term predictive value on functional disability Oppiaine Läroämne Subject Psychology Työn ohjaaja(t) Arbetets handledare Supervisor Hanna Jokinen-Salmela (Helsinki University Hospital), Maarit Virta (University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences) Vuosi År Year 2015 Tiivistelmä Abstrakt Abstract Objective: Cognitive impairment as a consequence of a stroke is common. Advanced age increases the frequency of poststroke cognitive deficits. Particularly executive dysfunction has an important role in poststroke disability. Complex by their nature, however, measuring executive function is difficult. The Hayling test, Design fluency task and Questioning task are some of the less common assessment methods of executive functions, and thus, they are not widely studied. The aim of the present study was to assess the feasibility of these tests in elderly patients three months after ischemic stroke. Performances on these tests were compared to conventional assessment methods of executive functions, and their predictive value on functional disability in follow-up was examined. Methods: 62 stroke patients and 39 control subjects, aged 55-85, underwent comprehensive neurological and neuropsychological examinations three months after the index stroke. Executive functions were studied with the Trail Making test, Stroop test, Wisconsin card sorting test, Verbal fluency task as well as with the Hayling test, Design fluency task and Questioning task. The modified Rankin Scale (mrs) and the Lawton s Instrumental activities of daily living -scale (IADL) were used to assess functional abilities at three months, and the mrs after 15 months follow-up. Results and conclusions: The Hayling test and Questioning task and the four conventional tests of executive functions differentiated stroke patients from healthy controls. Furthermore, the executive functions predicted functional dependence in the elderly stroke patients. The Hayling test was most consistently associated with functional disability as evaluated with mrs and IADL three months after the stroke, and predicted functional disability as evaluated with mrs at 15 months follow-up. Of all executive functions tests, the Hayling test proved to be the most constant predictor of functional abilities in elderly stroke patients. However, there is no golden standard for measuring executive functions, and in the future, more sensitive methods are needed. Nevertheless, the present study confirms the importance of assessing executive functions in clinical populations, when predicting functional disability even in the long-term. Avainsanat Nyckelord Keywords Executive functions, stroke, aging, neuropsychological examination Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto Helda / E-thesis (opinnäytteet) ethesis.helsinki.fi ESIPUHE Tämä Pro gradu-tutkielma on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Neurologian klinikan kanssa. Käyttämäni aineisto on osaotos laajasta monitieteisestä Helsinki Stroke Aging Memory (SAM) -tutkimushankkeesta. Projektin johtajana toimi professori Timo Erkinjuntti. SAM -tutkimushankkeen aineisto koostuu 486 perättäisestä vuotiaasta aivoinfarktipotilaasta Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Tutkimusprojektin tarkoituksena oli saada tietoa ikääntyneiden aivoinfarktipotilaiden tilanteesta kolme kuukautta ja 15 kuukautta sairastumisen jälkeen. Monitieteinen tutkimus sisälsi tutkimuspotilaiden laajan neuropsykologisen, neurologisen, neuroradiologisen, logopedisen ja psykiatrisen tutkimuksen. Tässä Pro gradu-tutkielmassa käyttämäni aineisto koostuu 62 perättäisestä alkuperäisen neuropsykologisen tutkimuksen jälkeen toiminnanohjauksen arviointiin painottuneen jatkotutkimuksen läpikäyneestä aivoinfarktipotilaasta. Tulin mukaan tutkimushankkeeseen tammikuussa 2014, jolloin sain käyttööni yllämainitun jatkotutkimuksen läpikäyneiden potilaiden ja kontrollihenkilöiden alkuperäiset testipöytäkirjat ja SAM -hankkeen raakadatan. Tutkimustyöni alkoi paperisten toiminnanohjaustehtävien pisteytyksellä ja niiden siirtämisellä sähköiseen muotoon. Minun pisteytykseni lisäksi psykologian tohtori, yliopistonlehtori Maarit Virta ystävällisesti teki rinnakkaisen pisteytyksen tehtäville, jolloin arvioitsijoiden välistä luotettavuutta eri menetelmissä oli mahdollista arvioida. SAM -tutkimushankkeesta on julkaistu lukuisia vertaisarvioituja asiantuntija-artikkeleita kansainvälisissä julkaisuissa, väitöskirjoja ja opinnäytetöitä useilta eri tieteenaloilta. Tämän Pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli tarkastella laajemmin toiminnanohjauksen neuropsykologiseen arviointiin liittyviä kysymyksiä, ja toisaalta nimenomaan aivoinfarktin jälkeisten toiminnanohjaustoimintojen vaikutusta myöhempään toimintakykyyn. Ohjaajinani Pro gradu-työssäni toimivat dosentti Hanna Jokinen-Salmela Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Neurologian klinikasta ja psykologian tohtori, yliopistonlehtori Maarit Virta Helsingin yliopistosta. Haluan kiittää molempia ohjaajiani rakentavasta palautteesta, pitkäjänteisestä yhteistyöstä sekä ymmärryksestä silloin, kun sitä tarvittiin. Lisäksi haluan kiittää HYKS Neurologian klinikan johtavaa neuropsykologia dosentti Marja Hietasta, joka mahdollisti mukaan pääsyni SAM - tutkimusprojektiin ja luovutti tutkimushankkeen aineiston käyttööni. Helsingissä Hanna Laakso Table of contents 1 INTRODUCTION Ischemic stroke Poststroke functional impairment Poststroke cognitive impairment Executive functions Executive functions and brain structures Executive functions and aging Assessment of executive functions Executive functions and functional abilities The aims of the study METHODS Subjects and study protocol Neuropsychological assessments Functional abilities Statistical analyses RESULTS Demographic variables and inter-rater correlations Group differences on executive functions test performance Correlations between tests of executive functions Predicting the functional dependence three months poststroke and at 15 months follow-up DISCUSSION REFERENCES APPENDIX 1: Instrumental Activities of Daily Living (IADL) Scale APPENDIX 2: National Institute of Health s Stroke Scale (NIHSS)... 46 1 INTRODUCTION Stroke is a loss of brain function as a result of disturbance in the brain blood supply. In Finland, the total number of annual first-ever stroke patients was in the year 2007 (Meretoja et al., 2011). Stroke is the third most significant cause of disability worldwide (STAKES, 2007). Cognitive impairment after stroke is relatively common. The frequency of cognitive decline or even dementia among stroke survivors increases with increasing age (Pohjasvaara, Erkinjuntti, Vataja & Kaste, 1997). Depending on study protocol the prevalence of cognitive deficits ranges from below 50 % to 90 % among stroke survivors (Gottesman & Hillis, 2010; Jaillard, Naegele, Trabucco-Miguel, Le-Bas & Hommel, 2009; Nys et al., 2007). These deficits may include impairments in specific cognitive domains (Jokinen et al., 2006; Middleton, et. al, 2014; Nys et al., 2007) or in global cognitive functioning (Ballard et al., 2002; Patel, Coshall, Rudd & Wolfe, 2002). Executive functions are one of the most vulnerable cognitive domains in acute stroke (Gottesman & Hillis, 2010; Zinn, Bosworth, Hoenig & Swartzwelder, 2007). Executive functions are by definition higher cognitive capacities and responsible for combining cognitive functions to goal-oriented complex actions, e.g. planning, sequencing and monitoring of one s behavior (Royall et al., 2002; Eslinger & Chakara, 2004). National Institute of Health Stroke Scale (NIHSS) (Goldstein, Bertels & Davis, 1989) is a widely used rating scale for clinical evaluation of stroke severity. However, it is shown that even among patients with the lowest scores on NIHSS, cognitive deficits are common (Kauranen et al., 2013a). Furthermore, cognitive impairment has a major impact on independent functional abilities poststroke. Cognitive deficits on stroke survivors are related to poor longterm outcome (Kauranen et al., 2013a; Kauranen et al., 2013b) and even higher morbidity (Oksala et al., 2009; Gottesman & Hillis, 2010). Particularly deficits on executive functions have been found to be independent predictors of poor stroke related outcome (Patel et al., 2002) and poor rehabilitation outcome (Zinn et al., 2007). Complex by their nature, assessing executive functions is difficult. A few methods have been established for clinical use, but specificity on measuring executive functions is still lacking (e.g. Lezak, Howieson & Loring, 2012, p. 87, 612; Stuss, 2007). In addition, the assessment is complicated by the fact executive functions are needed especially in novel and complex situations and environments. Thus, highly structured clinical examination does not always reveal the underlying deficits (e.g. Zinn et al., 2007; Stuss, 2007). 1 Stroke is the most common neurological cause of disability and lost life-years (Seshadri & Wolf, 2007). In the future, cerebrovascular diseases are assumed to become more common due to increased life expectancy (Sivenius et al., 2009; Seshadri & Wolf, 2007). Deficits in executive functions are associated with functional disability (e.g. Pohjasvaara, Leskelä & Vataja, 2002). Thus, there is a need for more accurate assessment of executive functions for early interventions and for predicting the long-term outcome. 1.1 Ischemic stroke The continuous supply of glucose and oxygen along the blood circulation are necessary for brain activity. Thus, blood circulation disturbances in the central nervous system can rapidly result in permanent damage in the brain. Stroke is clinically defined as an acute neurological dysfunction of vascular origin with sudden (within seconds) or at least rapid (within hours) occurrence of symptoms and signs corresponding to the involvement of the focal areas in the brain (WHO, 1989). Strokes can be divided according to the nature of lesion: Hemorrhage refers to the rupture of an abnormal artery whereas ischemia is an occlusion of a feeding artery (WHO, 1989). Infarcts are defined as permanent damage of brain tissue caused by ischemia. It is estimated that ischemic strokes accounts for 87 % of all strokes (Go et al., 2013). According to their etiology ischemic strokes are divided (TOAST-classification; Trial of Org in Acute Stroke Treatment; Adams et al., 1993) as large artery atherosclerosis (embolus or thrombosis), lacunar infarcts (small vessel occlusion) or cardioembolisms. Stroke can be also defined according to cerebral circulation: Carotid area infarcts can be divided into frontal and middle circulation infarcts, and when the infarct is located in the verterobasillar area, it is called posterior circulation infarct. In a European population based study (Kolominsky-Rabas, Weber, Gefeller, Neundoerfer & Heuschmann, 2001) the prevalence of stroke subtypes was as follows: large artery atherosclerosis 13 %, cardio embolism 27 %, small artery occlusion 23 %, stroke of other determined cause 2 % and stroke of undetermined cause 35 %. In addition, the etiology of an infarct may be conditional to age and sex. Cardiovascular embolisms and small vessels disease are more common causes in the elderly (Telman, Kouperberg, Sprecher & Yarnitsky, 2008), and large artery atherosclerosis and small artery occlusions may have higher incidence among men compared to women (Kolominsky-Rabas et al., 2001). Risk factors for stroke are well documented. High blood pressure (Lee et al., 2011; Goldstein et al., 2011), smoking, obesity and especially abdominal body fat, excessive alcohol consumption and some medical conditions e.g. metabolic syndrome (Goldstein et al., 2011) are 2 modifiable risk factors and they can be affected with primary prevention. Risk factors such as increased age, gender, or genetic predisposition are generally non-modifiable. Advanced age and male-sex are both important independent risk factors for stroke (e.g. Goldstein et al. 2011) Poststroke functional impairment Stroke is related to severe risk of disability (e.g. Adamson, Beswick & Ebrahim, 2004). Consequences of stroke can be multifaceted depending on the stroke severity, location of damaged brain tissue or patients characteristics (Reid et al., 2010; Kelly-Hayes et al., 2003). In a population based study, increasing age was the main contributor to deficits in physical (i.e. motor functions including paresis or speech), cognitive, affective, and social domains after stroke (Kelly-Hayes et al., 2003). Furthermore, poststroke depression is common among stroke patients: In a Finnish hospital based study of stroke patients, depression was diagnosed in 18 % of the stroke patients without other explanatory factors besides stroke, and depression diagnosis was correlated with dependence in daily life (Pohjasvaara et al., 1998a). Thus considering stroke patients independence in everyday functions, other factors in addition to physical impairments are important (e.g. Pohjasvaara, Vataja, Leppävuori, Kaste & Erkinjuntti, 2001a). Independent functional abilities decrease after stroke relatively more in older than in younger age (Pohjasvaara et al., 2001a), so the elderly are at higher risk to remain dependent. Also, in an American population based study (Dhamoon et al., 2010), stroke patients declined quality of life was associated with advanced age, mood disturbances, stroke severity, urinary incontinence, functional status, cognition and stroke laterality. Independent living is an important measure for stroke outcome (Pohjasvaara, Erkinjuntti, Vataja & Kaste, 1998b). American Heart Association has estimated that 25 % to 74 % of stroke survivors worldwide require at least some assistance or are fully dependent in activities of daily living (ADLs) (Miller et al., 2010). Activities of daily living include basic functions for everyday life, i.e., bathing, dressing, toileting, transferring, continence, and feeding. Basic ADL functions after stroke are commonly assessed with different ranking scales e.g. Katz scale (Katz, Ford, Moskwitz, Jackson & Jaffe, 1963), Barthel Index (Mahoney & Barthel, 1965), and modified Rankin Scale (mrs) (Banks & Marotta, 2007; Rankin, 1957). These functional rating scales are based on self-ratings or evaluations by nursing staff or a family member. Independence in more complex everyday functions is often assessed with Instrumental activities of daily living scale (IADL; Lawton & Brody, 1969). The IADL scale contains instrumental everyday activities, i.e., ability to use telephone, shopping, food preparation, 3 housekeeping, laundry, mode of transportation, responsibility of one own medications and ability to handle finances (Lawton & Brody, 1969). Measures of IADL are sensitive to strokerelated disability. Performance particularly on finances, shopping, medication management and cooking are shown to be impaired among stroke survivors, and these deficits may be associated with problems on neuropsychological domains like attention, executive functions and memory (Sadek, Sticker, Adair & Haaland, 2011). Exact clinical determinants of stroke-related functional outcome are not clear yet. However, studies support the significance of neurological status measured with National Institutes of Health Stroke Scale (NIHSS) in the early poststroke phase, and the age of the patients when predicting the ADL outcome beyond 3 months after stroke (A review: Veerbeek, Kwakkel, van Wegen, Ket & Heymans, 2011). Nevertheless, the presence of cognitive impairment after stroke seems to have important functional consequences for stroke patients independence in physical abilities (Pohjasvaara et al., 1998b; Tatemichi et al., 1994). Even mild cognitive decline has an independent effect on long-term poor functional outcome (Pohjasvaara et al., 2001a). Specifically, impairments on executive functions are associated with both basic activities of daily living and more complex instrumental activities of daily living (Pohjasvaara et al., 2002) Poststroke cognitive impairm
Recommended
View more...
We Need Your Support
Thank you for visiting our website and your interest in our free products and services. We are nonprofit website to share and download documents. To the running of this website, we need your help to support us.

Thanks to everyone for your continued support.

No, Thanks
SAVE OUR EARTH

We need your sign to support Project to invent "SMART AND CONTROLLABLE REFLECTIVE BALLOONS" to cover the Sun and Save Our Earth.

More details...

Sign Now!

We are very appreciated for your Prompt Action!

x